“Öljymaalauksissani kuvaan ihmistä lihallisuutta korostaen. Maalausten kautta pohdin, millainen olisi ihminen todenmukaisesti tarkasteltuna. Pyrkimys todenmukaisuuteen johtaa lopulta yliampuvaan kaunistelemattomuuteen, joka läpäisee paitsi ihmisen ulkoisen, myös sisäisen olemuksen.
Maalauksiin tihkuu yhteiskuntakriittisyyttä: ajassa, jossa vieraantuminen toisistamme ja luonnosta kiihtyy, pohdin, miten vääristyneesti ihminen hahmottaa paikkansa siinä kokonaiskuvassa, jonka osanen hän on. Maalaussarjan keskiössä onkin yksilökeskeisen kulttuurin tuotos: ihminen, joka keskittyy ennen kaikkea itseensä. Suurikokoiset hahmot näyttäytyvät omaan maailmoihinsa uppoutuneina päähenkilöinä, ja iho rajana sisäisen ja ulkoisen maailman – minän ja muun välillä – jota tuntuu mahdottomalta ylittää.”
– Johanna Saikkonen