Pia Kousa (s.1977) pohtii teoksissaan erityisesti kolmiulotteista kuvaa sekä valokuvan, illuusion ja jäljittelyn suhdetta. Lähtökohdan hänen taiteellisessa työskentelyssään muodostavat mediakulttuurin ja elävän kuvan historian erilaiset keksinnöt, arkaainen teknologia ja esitysperinteet. Useimmiten hänen teoksensa koostuvat valokuvista, jotka useampaan tasoon läpikuultavina kerroksina sijoitettuina muodostavat yhdessä vaikutelman kolmiulotteisuutta kohti  avautuvasta kuvasta.

“Näyttelykokonaisuudessa jatkan edelleen itseäni kiinnostavaa katsomisen ja havaitsemisen tematiikkaa tilan käsitettä pohtien. Näyttelyn teoksissa esiintyvät maisemat ja luontoaiheet jakautuvat yhteisesti nähtyyn ja koettuun, latautuneisiin, eräänlaisiin mallimaisemanäkymiin sekä omaan henkilöhistoriaan kytkeytyviin fragmentteihin, rajattuihin palasiin ympäristöstä. Maailman sulkeutuminen ja eristäytymisen aika pakottivat pysähtymään tuttujen asioiden äärelle ja katsomaan ehkä jo useaankin kertaan nähtyjä näkymiä ja maisemista rakentuvia kuvia.

Esitetyissä maisemanäkymissä muutos on ollut vähäistä eikä niissä juurikaan esiinny rakennetun kulttuurin jälkiä viimeisen sadan vuoden ajalta, aika on aivan kuin pysähtynyt. Tässä pysähtyneisyydessä on läsnä myös huoli muutoksesta, menetyksestä ja luonnon haavoittuvaisuudesta.

Romanttiseen pittoreskin maiseman tarkasteluun ja esittämiseen kytkeytyivät aiemmilla vuosisadoilla erilaiset näkemisen tekniikat ja apuvälineet. Näissä keksinnöissä yhdistyivät usein tiede, tutkimus ja viihde, katsomisen rajojen ja esittämisen käytänteiden laajentuminen, tieteelliset havainnot näköaistista ja aivojen toiminnasta sekä toisaalta viihdyttävän näköhavaintoon pohjautuvan optisen harhan hyödyntäminen. Näyttelyn teosten rakenteellisissa ratkaisuissa pohditaan kuvan kykyä peilata ja toisintaa maisemaa sekä samaan aikaan poimitaan aineksia piktoriaalisen maisemakuvan esittämisen käytänteistä.”

— Pia Kousa

Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.

Lisätietoja:
kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/pia-kousa